Etusivulle


LINJOJEN HISTORIAA

Pitkäaikaisen selvittelytyön tuloksena toukokuussa 1921 avataan ensimmäinen Postilaitoksen linja-autolinja Rovaniemeltä Sodankylään. Alkuvaikeuksien jälkeen liikenne saadaan säännölliseksi ja jo kesällä linjaa jatketaan Sodankylästä Ivaloon. Liikenne joudutaan keskeyttämään lokakuussa lumentulon vuoksi.

Myös muualla maassa on tarvetta ko. liikenteelle. Saman vuoden joulukuussa avataan linja Turku-Mynämäki. Etelässä voidaan ajaa pidemmän aikaa ja tämän linjan liikenne keskeytetään vasta vuoden vaihteen jälkeen lumen tultua.

Keväällä 1922 liikenne aloitetaan uudelleen ja se laajenee nopeasti. Mynämäen linjaa jatketaan Uuteenkaupunkiin sekä uusina linjoina avataan Oulu-Taivalkoski (myöhemmin Kuusamoon asti), Tornio-Muonio, Rovaniemi-Kittilä ja Rovaniemi-Kemijärvi. Vuonna 1924 liikenne laajenee Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan, jonne avataan linjat Kontiomäeltä Suomussalmelle ja Puolangalle sekä Joensuusta Ilomantsiin. Turku-Uusikaupunki linja lopetetaan Uudenkaupungin rautatien valmistuttua lokakuussa ja uusi linja Uusikaupunki-Rauma perustetaan pian tämän jälkeen.

Vuonna 1925 liikennekenttä laajenee jälleen, kun pohjoisessa liikennettä jatketaan Petsamon alueella sijaitsevalle Pitkäjärvelle. Kemijärven linjaa jatketaan Kuolajärvelle (Sallaan). Kokonaan uusi linja avataan Porista Kankaanpään kautta Parkanoon ja Karviaan. Keski-Suomessa aloittaa linja Myllymäki-Karstula-Kivijärvi. Itä-Suomessa perustetaan linjat Värtsilä-Suojärvi ja Joensuu-Ohtaansalmi.

1920-luvun loppuun mennessä liikenne aloitetaan vielä muun muassa Jyväskylä-Saarijärvi linjalla sekä Tampereelta Ikaalisten kautta Parkanoon. Myös tilausajoja ajetaan jo liikenteen alkuajoista lähtien.

1930-luvun sekä silloin alkaneen pula-ajan aikana Postilaitoksen linja-autoliikenne menestyy edelleen myös taloudellisesti varsin hyvin. Matkustajamäärät ja ajetut linjat lisääntyvät sekä aikaisempien linjojen pituuksia jatketaan, mm. Helsingistä aloittaa linjat Kotkaan (myöhemmin Viipuriin), Jyväskylään ja Turkuun. Kuopiosta lähtee uusi Volvo Nilsiän ja Kaavin kautta Joensuuhun. Kontiomäeltä lähteneet linjat siirretään Kajaanista lähteviksi. Myös Pohjanmaalla aloitetaan liikenne. Teiden talviaurausta suoritetaan vielä linja-auton nokalle sijoitetun auran avulla. Vuosikymmenen loppuun mennessä autovarikkopaikkakuntia ovat mm. Rovaniemi, Oulu, Kuopio, Kajaani, Jyväskylä, Helsinki ja Tampere.

Sota-aika pysäyttää linjaliikenteen kehityksen ja vasta vuonna 1945 liikennettä päästään uudelleen kehittämään. Sodan jälkeen on pulaa kaikesta, esim. auton varaosia, renkaita ja polttoainetta on vaikea saada sekä autot ovat huonossa kunnossa. Paljon on käytössä auton takana sijaitseva häkäpönttö, jolla tuotettu puukaasu toimii polttoaineena.

1950-luvulle tultaessa bussit, tiet ja talviauraus paranevat koko ajan. Linjoja avataan paljon, ne mahdollistavat uudella tavalla ihmisten ja postilähetysten kulkemisen maakunnista ja paikkakunnilta toisille. Postin linja-autot kuljettavat suuren määrän matkustajia ja postilähetyksiä ympäri Suomea ja niiden taloudellinen tulos on edelleen varsin hyvä.

Linjojen lukumäärä ylittää sadan rajan 1950-luvun alussa ja busseja on yli 300. Linjojen yhteispituus on n. 20 000 km ja matkustajamäärä nousee jo 5 miljoonaan vuodessa (1921 matkustajia oli 15 000). Parhaimmillaan matkustajamäärät ovat 8 miljoonaa ja bussien lukumäärä noin 470 sekä linjoja yli 200 yhteispituudeltaan n. 40 000 km.

Vasta 1970-luvun taitteessa Postin linja-autoliikenne alkaa olla suurten vaikeuksien edessä. Matkustajamäärät maaseutulinjoilla vähenevät 60-luvun suuren muuttoliikkeen ja henkilöautoistumisen seurauksena. Linjojen postaalinen merkitys vähenee uuden lajittelukeskusjärjestelmän vuoksi. Mahdollisuudet kannattamattomiksi muodostuneiden linjojen muuttamiseksi tai lopettamiseksi ovat kuitenkin pienet. Liikennöinnin kasvavista kustannuksista ja pienenevistä tuloista huolimatta liikennelupia on vaikea lopettaa ja toisaalta edellytetään linjojen ajamista "sosiaalisin perustein". Linjojen lopettamissuunnitelmat herättävät myös alueen asukkaissa vastustusta: vaikka ihmiset ajavat omilla henkilöautoillaan, niin ei haluta, että vuosikymmeniä ajanut ja tutuksi tullut linja ei enää kulkisikaan tiettyyn kellonaikaan talon ohi, vaikka se tyhjänä ajaisikin. Liikenne jatkuu vielä 1970-luvun lähes entisellään, joitain linjoja jo kuitenkin lopetetaan. Työryhmissä asiaa selvitellään ja tehdään kehittämissuunnitelmia ja periaateohjelmia.

1980-luvulta alkaen aletaan toteuttaa enemmissä määrin kehittämistoimia liikenteen sopeuttamiseksi muuttuneisiin tarpeisiin. Linjoja lakkautetaan ja lyhennetään, autojen määrää vähennetään ja siirrytään kuljettajarahastukseen sekä monilta linjoilta lopetetaan viikonloppuliikenne. Joillain linjoilla aikatauluja muutetaan siten että aiemmin kun bussit lähtivät aamulla linjan molemmista lähtöpaikoista ja yöpyivät määränpäässään, niin nyt ajetaan yhdellä bussilla linjan molemmat suunnat saman päivän aikana. Vaikka liikennettä supistetaan paljon, myös uusia linjoja avataan: 1980-luvun alkupuolella alkaa mm. pikavuorolinjat Jyväskylä-Pori ja Joensuu-Jyväskylä sekä myöhemmin Oulu-Kuopio-Helsinki ja Joensuu-Kuusamo-Ivalo.

Vuonna 1990 Postin linjaliikenteestä muodostetaan tulosvastuullinen liiketoimintayksikkö Postilinjat. Hankittavien uusien bussien tasoa parannetaan sekä linjoja ja automäärää vähennetään edelleen. Linjojen määrä on alle 100 ja busseja alle 200. Postilinjat keskittyy enemmän Vaasa-Jyväskylä-Joensuu pohjoispuoliseen liikenteeseen, pitkiin pikavuoroihin (uusina linjoina Helsinki-Rovaniemi-Ylläs ja Helsinki-Jyväskylä-Rovaniemi) sekä tilausliikenteeseen uudella Gold Line tuotemerkillä. Sen saavutuksena on erityisesti saksalaisten turistimatkojen järjestäminen Suomen kautta Nordkapiin vuonna 1994.

Vuonna 1996 Postilinjat muutetaan Postin tytäryhtiöksi nimeltä Gold Line Oy. Vuosituhannen lopulla koko Postiyhtiön eri toimialoilla tapahtuu monia muutoksia ja järjestelyjä ja se keskittyykin lähinnä postilähetysten, logistiikan ja sähköisen viestinnän kehittämiseen. Postin harjoittamasta henkilöliikenteestä päätetään luopua. "Pohjolan uhka" nousee uudestaan sitten 1950-luvun: Kaikki suunnitelmat Gold Line Oy:n yhdistämiseksi VR:n omistaman Pohjolan Liikenne Oy:n kanssa ovat jo valmiina. Viime hetkellä, kreivin aikaan suunnitelmat kuitenkin muuttuvat ja tarjouskilpailun jälkeen ostajaehdokkaista valitaan Koiviston Auto -yhtymä, jonka kanssa yrityskauppa tehdään talvella 1999.

Tämän jälkeen Gold Line Oy jatkaa yhtymään kuuluvana itsenäisenä yhtiönä keskittyen Oulun- ja Lapin läänin linjaliikenteeseen ja tilausajoihin pääpaikkana Rovaniemi. Liikennealue palaa siis sinne, josta se Postin aikana vuonna 1921 alkoi. Ensimmäistä linjaa Rovaniemi-Sodankylä-Ivalo ajetaan vielš nykyäänkin.

Linjat vuodelta1921 ja 1930
Linjat vuodelta 1953
Linjat vuodelta1995


Sivun alkuun

Etusivulle